lauantai 9. joulukuuta 2017

Herkutteluvinkit Krakovaan


Meille jäi Krakovasta lämpimät muistot niin helteen kuin kaupungin sympaattisuudenkin ansiosta. Saimme paikallisoppaamme ja hyvän ystävämme Magdan avustuksella kattavan kuvan vanhasta kaupungista ja juutalaisesta korttelista. Onnistuneeseen kaupunkikierrokseen kuuluu tietysti olennaisena osana ruoka, joten tässä suomalais-puolalaiset vinkkimme siitä, mitä herkkuja kaupungista löytyy.


Eräältä kujalta löytyi vodka-tasting -kyltti, joka suorastaan kutsui sisälle liikkeeseen tutkimaan lukuisia erilaisia vodka-lajikkeita. Ilkka sai kunnian toimia maistelijana. Kahta laatua maisteltuaan tuomio oli se, että ensimmäinen versio maistui tiukalta luumupontikalta ja toinen hunajalla kyllästetyltä perunapontikalta.


Bongasimme vanhankaupungintorin kulmalta Hard Rock Cafen ja oli meidän vuoromme esitellä Magdalle jotain uutta, sillä hän ei ollut koskaan kuullut tai vieraillut kyseisen ketjun ravintoloissa. Paitaostokset saatiin hoideltua samalla kertaa kun kumosimme kupposet virvokkeita. Aika usein muuten HRC tykkäilee ja lähtee seuraamaan Instagramissa, jos heidät tägää valokuviin.


Ruokaravintolaksi Magda oli valinnut meille paikan nimeltä Miód Malina. Tämä oli toiseksi paras paikka hänen mielestään, joka tarjoili kuuluisia paikallisia pierogeja, mutta kokonaisuutena meille sopivin. Ravintola oli erittäin viihtyisä, joskin Magda mainitsi ruokailumme aikana, että henkilökunta ei puhunut kovin mukavasti toisilleen. Meitä puolaa ymmärtämättömiä se ei haitannut, kun eivät kevyttä sanailua pahempaa harrastaneet.



Ruuat tulivat ajallaan pöytään ja annokset olivat kauniita sekä maukkaita. Ilkka valitsi alkuruuaksi perinteisen leipään koverretun keiton, joka oli annoksena todella kaunis ja sen lisäksi hyvin maukas. Keitossa oli mm. valkoista (krakovan?)makkaraa ja kananmunaa. Maku oli erittäin täyteläinen ja hyvä.



Itselleni valitsin raikkaan lohisalaatin, joka löytyy postauksen kansikuvasta ja Magda löysi listalta herkullisen näköisen keiton.


Pääruuaksi tilasimme pierogi-annokset, joita listalta löytyi kolmea eri versiota.


Me Magdan kanssa valitsimme kauden mustikoilla täytetyt pierogit ja Ilkka valitsi listan alimmaisen, venäläistyylisesti täytetyn pierogi-annoksen. Annos oli ihan maukas, mutta mitään ylettömän suurta vaikutusta tämä perinneherkku ei aiheuttanut. Perinteinen venäläinen pierogi oli suomalaiseen suuhun maukas. Mustikkatäytteinen annos olisi toiminut myös jälkiruokana. Magdan tuomio oli, että kaupungissa on vielä toinen parempi paikka näiden nauttimiseen.

Pääset helposti maistelemaan myös Suomessa näitä taikinakuoreen käärittyjä herkkuja. Itse suosittelisin ohuen kokemuksen perusteella testaamaan Helsingin Kampissa sijaitsevaa Bejing8 -ravintolaa, josta löytyy monipuolinen valikoima eri tavoin valmistettuja dumplingseja.





Jälkiruualle on aina tilaa, joten pöytään ilmestyi vielä suklaakohokas halvajäätelöllä sekä perinteistä omenapannaria karamellikastikkeella.




Kolmen ruokalajin ateria kolmelle henkilölle juomineen maksoi yhteensä vain noin 50 euroa. Ei paha hinta.

Jätimme Krakovan vanhan kaupungin taaksemme ja siirryimme autolla muutaman kilometrin päähän juutalaisen korttelin alueelle. Tällä alueella oli todella eläväinen tunnelma ja runsaasti kivoja ravintoloita. Terassit olivat täynnä ihmisiä ja vaikka alueen talot olivat osittain aika karussakin kunnossa, olivat nämä korttelit jotenkin todella viihtyisiä. Vahva suositus siis myös tälle alueelle tutustumiseen, jos Krakovaan eksyt.





Magdan mukaan parasta Krakovan jäätelöä saa liikkeestä nimeltä Good Lood, joten uskottavahan se on. Edellisestä ateriasta oli jo tovi vierähtänyt, joten masussa oli sopivasti tilaa jäätelölle. Nämä jäätelöputiikit erotti pitkästä jonosta ja vekkulista logosta, joten selvästi joku muukin tykkää niistä. Kiirehän meillä ei ollut, joten jonottelimme rauhassa ja nautiskelimme omat jäätelömme auringon jo alkaessa laskemaan talojen taakse. Puolaksi jäätelö on lood, joten nimeen sisältyy myös vekkuli sanaleikki.




Ihan lopuksi Magda vielä katosi jonnekin ja hän kävi ostamassa meille muistoksi sekä matkaevääksi paikalliset rinkelit. Nämä vehnäiset suolarakeilla päällystetyt rinkelit maistuivat.. no, tavallisilta rinkeleiltä. Ne toimivat hyvänä matkaeväänä seuraavana päivänä, kun huristimme Puolan moottoriteitä kohti Tsekkejä.





"Alcohol is the biggest poison"

Summauksena Krakovasta löytyy päivän visiitin perusteella runsaasti kivoja ravintoloita. Ehkä itse suuntaisin uudelleen suoraan juutalaisen korttelin alueelle, jossa vaikutti olevan paljon myös kasvisruokaravintoloita.

Kurkkaa myös muut tarinamme road tripin varrelta:

perjantai 1. joulukuuta 2017

Joulukadun avajaisissa saa vilkuttaa kuin prinsessa

Aleksin joulukadun avajaisia vietettiin tänä vuonna jo 69. kertaa. Avajaiset käynnistyivät juhlallisuuksilla Senaatintorilla, jonne lauluesityksiä ja puheita oli kokoontunut kuuntelemaan arviolta jopa 50.000 ihmistä. Avajaisseremonian huipennus oli Joulupukin sekä Helsingin Pormestari Jan Vapaavuoren saapuminen paikalle. Lumen puuttuessa arvovieraat saapuivat paikalle museoratikalla.




Juhlallisuuksien ollessa käynnissä, me valmistauduimme Suurkirkon Unioninkadun puoleisella tasanteella broholminkoiriemme kanssa kulkueeseen, johon meidät oli kutsuttu mukaan jo neljättä kertaa. Saimme punaiset jouluviitat järjestäjiltä ja koirille olimme jo aiempina vuosina ommelleet myös punaiset nutut. Satavuotiaan Suomen kunniaksi niin ihmisten kuin koirienkin nuttuja koristivat tyylikkäät valot, joissa oli Suomen lippu. Valot meille sponsoroi ystävällisesti Clas Ohlson.



Kellon lähestyessä neljää meidät ohjattiin valmiiksi oikealle paikalle kulkueeseen, kuten kaikki muutkin siihen osallistuvat. Yksi näyttävimmistä osallistujista oli Suomen kansallisooppera, jonka tanssijoita kuljetti suuri näyttävästi koristeltu rekka. Kulkueeseen osallistui myös muita koiraporukoita sekä mm. IFK:n pelaajia.




Saimme kuunnella Joulupukin puheen aivan Suurkirkon portaiden juurelta ja yhdessä osallistuimme laskentaan kymmenestä yhteen, jonka jälkeen Jan Vapaavuori julisti joulukadun avautuneeksi. Upeat valot syttyivät sekä Aleksanterinkadulla, että Senaatintorin joulukuusessa. Kulkue lähti samalla liikkeelle ja me olimme aivan sen kärjessä. Edellämme kauempana kulkivat poliisihevoset.


Pienen jännityskertoimen nosti tänä vuonna takanamme kulkenut rumpuryhmä, jota koiramme säikähtivät aluksi. Onneksi broholminkoirat ovat itsevarmaa tekoa, joten alkuhässäkän jälkeen pääsimme nauttimaan itse kulkueesta ja yleisön viihdyttämisestä ihan keulapaikalla. Hymy siis korviin ja vilkutusta peliin! On ihan huikea tunne, että tuhannet ihmiset vilkuttavat ja kuvaavat juuri meitä kaikkia kulkueessa käveleviä. Lievä prinsessafiilis todellakin.



Aleksanterinkadun varsi oli tungokseen asti täynnä yleisöä. Kulkue kääntyi Stockmannin kulmalta Mannerheimintielle ja jatkoi siitä Pohjoisesplanadia pitkin takaisin kohti Senaatintoria. Myös Espan puolella oli paljon yleisöä, joten vilkutus jatkui sielläkin eikä hymy ehtinyt hyytyä hetkeksikään.


Edessämme kulkeneelta poliisihevoselta meni Espan kulmalla tonttulakki silmille ja siitä säikähtäneenä se heitti poliisin selästään ja samassa hötäkässä irtosivat suitset, joten kulkue pysähtyi siihen paikkaan. Seurasimme aitiopaikalta jännittyneitä, miten hitaasti mutta rauhallisesti konstaapeli otti homman haltuun ja sai suitset takaisin hevoselle. Takana ollut rumpuryhmä hiljennettiin myös, ettei hevonen hermostu. Jännittävän välikohtauksen jälkeen saimme kulkueen maaliin Senaatintorille ja ihastelimme hetken upeita oopperan tanssijoita.


Joulukadun avajaiset järjestetään vuosittain vapaaehtoisvoimin ja se on ilmainen hyvän mielen tapahtuma kaikille. Tapahtuma huomioidaan myös kaikissa Suomen päämedioissa ja olemmekin olleet niin Hesarissa, kuin MTV:n uutisissa. Tänä vuonna meidät voi bongata MTV:n nettilähetyksestä noin 27 minuutin kohdalta. Tosin Mika Tommolan juonnosta poiketen broholminkoirat ovat seura- ja vahtikoiria, eivät pelastuskoiria :) Meidän Pluto oli se joukon viimeinen, joka kävi tökkäämässä kuonolla kameraa.


Ihanaa joulunaikaa kaikille toivottelevat Ne Tammelat!

lauantai 25. marraskuuta 2017

Sympaattinen Krakova

Teimme kesällä viiden maan road tripin, jonka yhteenä kohteena oli Puola. Vietimme kaksi yötä ystävättäremme Magdan luona Puolan eteläosassa, lähellä vuoristoa sijaitsevalla kesäasunnolla. Hänen kotikaupunkinsa Krakova sijaitsi vain reilun tunnin ajomatkan päässä, joten hän esitteli meille mielellään tunnetuimmat nähtävyydet.


Joku ehkä muistaa vielä Lucifer-helteen? Me saimme osamme siitä juuri Puolassa, kun lämpötila hipoi 35 astetta ja varvastossut olivat täydellinen valinta asun jatkeeksi. Vain selkään liimautuva reppu häiritsi hetkittäin mukavista lämpöasteista nauttimista.


Paikallisoppaamme Magda pysäköi autonsa kauniin Wawelin linnan kupeeseen, jossa vierailimme ensimmäiseksi. Linna sijaitsee paraatipaikalla Veikseljoen rannalla ja samassa yhteydessä on kuvauksellinen Wawelin katedraali. Kiertelimme linnan pihapiirin läpi ja yhdessä tuumin totesimme, että jätetään perusteellisempi vierailu sisätiloihin toiseen kertaan.





Jatkoimme matkaa vanhaa kaupunkia kohden ja kavioiden kapse alkoi käydä jo tässä vaiheessa tutuksi. Hevosajelut ja helle eivät välttämättä ole paras mahdollinen yhdistelmä. Enkä ihan välttämättä usko, että hevoset tästä monessa kaupungissa suositusta ajeluttamisesta nauttivat, oli hellettä tai ei.


Kuten kartasta näkyy, vanha kaupunki on puiston ympäröimä ja kompaktin kokoinen. Upeita rakennuksia ja aukioita löytyy helposti joka suunnalta. Mariankirkon takaa löytyvä aukio Maly Rynek oli oikein sympaattinen värikkäine taloineen. Facebook-sivultammme voit käydä kurkkaamassa, miltä se näyttää 360-kameran läpi.


Magdan suosikkipaikka oli Mariankirkko. Hän kiiruhti ostamaan lippuja, sillä siellä sijaitseva upea alttaritaulu on avoinna vain tiettyyn aikaan ja hän halusi varmistaa, että näemme sen. Kirkko oli kieltämättä upea ja sillä oli myös mielenkiintoinen historia, josta voit lukea tarkemmin täältä.




Seuraavaksi Magda johdatteli meidät puiston kupeessa sijaitsevalle, puolalaisen runoilijan mukaan nimetylle Juliusz Słowacki teatterille. Upea barokkityylinen rakennus ja hyvin hoidettu puutarha olivat näyttävä yhdistelmä vanhan kaupungin laidalla.


Kävimme puistossa, josta mieleen jäi saippuakuplia taiteileva poika sekä esitystä innokkaasti seuranneet lapset. Yhdellä kujalla myytiin upeita tauluja, joita pysähdyimme hetkeksi ihastelemaan.




Kauniiden katujen kautta päädyimme takaisin vanhankaupungintorille, jonka keskellä toimii verkahalli. Verkahalli oli täynnä paikallisia käsityöläisiä, jotka möivät mm. meripihkasta tehtyjä koruja, keramiikkaa ja muita koriste-esineitä. Tavaraa meillä on yllin kyllin, joten matkamuistoja ei tarttunut mukaan täältä.



Krakovan vuonna 1364 perustetty Jagilleonian yliopisto on Puolan vanhin ja yksi Euroopan vanhimpia. Se tarjoaa vuosittain opiskelupaikan noin 50.000 oppilaalle, joista 65 % naisia. Kuuluisia opiskelijoita ovat mm. Nikolaus Copernikus sekä Johannes Paavali II. Yliopistorakennuksen pihalla on upea suuri tammi ja pihapiiri rajautuu vanhaa kaupunkia ympäröivään puistoon. Voit pyörähtää pihapiirin tunnelmissa 360-kuvan avulla.





Kierroksemme päättyi takaisin Wawelin linnan läheisyyteen, jonne Magda oli pysäköinyt autonsa. Saimme kattavan kuvan Krakovan hyvin säilyneestä, myös Unescon maailmanperintölistalla olevasta vanhasta kaupungista. Vanhassa kaupungissa oli hyvä ja rauhallinen tunnelma. Turisteja oli liikkeellä jonkun verran, mutta ei tungokseksi asti.

Mikäli vierailet kaupungissa, sinua saattaa kiinnostaa myös lähiseuduilla sijaitsevat Auschwitzin keskitysleirimuseo sekä Wieliczkan suolakaivokset, Unescon maailmanperintökohteita nekin.





Tietysti kävimme päivän aikana myös syömässä ja juomassa perinteisiä puolalaisia herkkuja. Näistä kerron lisää toisessa postauksessa.