maanantai 17. huhtikuuta 2017

Klassarinkierros Nuuksiossa

Tieto vuonna 2010 avatusta Klassarinkierroksen neljä kilometriä pitkästä rengasreitistä on ainakin omalta kohdaltani mennyt täysin ohi, vaikka Nuuksiossa tulee vierailtua vuosittain. Reitti on avattu helpottamaan retkeilijäruuhkia Haukkalammen ympäristössä, jonne omakin suunta yleensä johtaa. Tällä kertaa halusin kokeilla kaverini kanssa kuitenkin jotain uutta reittiä ja pienen googlettelun jälkeen silmiin osui aikatauluun sopivan pituinen ja muutenkin kiinnostavan oloinen Klassarinkierros.


Ajomatka tänne on hieman pidempi kuin Haukkalammelle, sillä Turun moottoritietä tulee ajaa etelästä tullessa Veikkolan liittymään saakka. Reitti alkaa Valklammentien päässä sijaitsevalta pysäköintialueelta ja ennen kymmentä pääsiäismaanantaina siellä oli vasta muutama auto pysäköitynä. Selkeiden opasteiden ansiosta reitin alkupiste löytyi helposti ja hetken päästä olimmekin jo keskellä kaunista vanhaa kuusimetsikköä, jonka keskellä virtasi kirkasvetinen puro. Osittain pitkospuita pitkin kulkenut reitti vei meidät Saarilammen vierelle, jossa seurasimme selkeästi merkittyä polkua jonkin matkaa.



Reilun kilometrin kävelyn jälkeen alkoi nousu maastossa ja ohitimme muutamia kauniita kallioisia aukioita. Puita oli kuitenkin paljon ympärillä, joten vielä emme olleet näköalakalliolla, jonka perusteella reitti oli valittu. Seurasimme reittiä mielestämme tunnollisesti, mutta huomasimme maaston vievän meitä takaisin alamäkeen joten olimme selvästi missanneet parhaan palan reitistä. Tässä kohtaa Snapchatin korkeusmittari näytti 82,65 metriä merenpinnasta. Käännös siis takaisin ja lähdimme etsimään Klassarinkallion korkeinta pistettä, joka on 107 metrin korkeudessa.






Paluu pienen harharetken jälkeen oli kaiken vaivan arvoinen, sillä Klassarinkalliolta avautuivat upeat metsämaisemat. Muutama kelopuu kaunisti maisemaa ja hienot kivirakennelmat koristivat kalliota. Täällä vastaan tulivat myös ensimmäiset ja ainoat kävelijät koko reitin varrella. Palatessamme kalliolta totesimme, että merkkejä oli kyllä reitillä, olimme vaan tunnollisesti seuranneet polun suuntaa ja meinanneet missata kohokohdan.






Laskeuduimme kalliolta takaisin kuusimetsään ja polkuja pitkin lähestyimme pikkuhiljaa parkkipaikkaa. Loppumatka reitistä taittui ajotietä pitkin ja palatessamme parkkipaikalle, se oli jo täynnä autoja. Parkkipaikka ei ollut kovin suuri, joten ruuhkaisempana päivänä se saattaa olla jonkinmoinen ongelma. Reitti oli kauttaaltaan todella siistissä kunnossa, jäätä oli vielä muutamissa kohdissa talven ja kylmien öiden jäljiltä. Reitillä ei ollut grillauspaikkaa eikä muitakaan rakennuksia tai palveluita. Korkeuserojen ansiosta reitti on hieman haastava, mutta pituutensa puolesta ei kovin vaativa. Näistä huolimatta tai ehkä juuri näiden ansiosta vahva suositus reitille, jossa todella pääsee nauttimaan luonnon rauhasta.

Tsekkaa myös 360-kameralla otettu kuva Klassarinkalliolta. Kameran meille lainasi Insmatin Janne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti