sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Laivavierailu Costa Magicalla

Osallistuimme kevällä SAM:n eli Suomi-Amerikka seuran tapahtumaan, jossa teemana oli Karibian risteilyt. Seura järjestää paljon tapahtumia eri teemoilla ja sen läheisyydessä toimii myös NAME, joka on vapaamuotoinen verkosto kaikille Amerikan matkailusta kiinnostuneille. Olemme käyneet useammissa tapahtumissa ja voin lämpimästi suositella molempien, sekä SAM:n, että NAME:n järjestämiä tilaisuuksia. Mukavaa porukkaa ja huikeita reissutarinoita.

Matkalla Helsingistä Pietariin

Kevään risteilytapahtumassa oli mukana Loistoristeilijöiden edustaja ja tapahtuman päätteeksi arvottiin kolme kahden hengen lippua laivavierailulle Costa Magicalle. Onnetar potkaisi meitä tässä arvonnassa. Olemme joskus aiemminkin yrittäneet päästä tällaisille vierailuille, mutta ne ovat olleet auttamatta täynnä tai sitten olen ollut liikenteessä täysin väärään aikaan. Mahtava juttu siis, että voitimme liput!

Vierailuja Costan laivoille organisoi Loistoristeilijät. Saimme pari vaihtoehtoa sopivista ajankohdista ja vastasimme niihin ilmoittaen samalla passiemme numerot. Ilman passeja laivoille ei ole asiaa. Valittu ajankohta vaihtui vielä viikkoa ennen laivan aikataulumuutoksista johtuen ja onneksi myös uusi ehdotettu päivä sopi meille.

Laivavierailupäivä


Saimme selkeät ohjeet sähköpostitse, joiden perusteella suunnistimme Hernesaareen ja siellä tarkemmin Munkkisaaren laiturialueelle. Upea Costa Magica oli ankkuroitu satamaan ja turisteja valui laivalta ulos harvakseltaan. Laiskimmille oli järjestetty matkamuistojen myyntipiste heti satama-alueelle ja vähän pidemmän kävelymatkan päässä oli lisää ohjelmaa. Helsinkiläisenä teki kyllä hieman pahaa, miten karun kuvan kauniista kaupungistamme saa, jos vierailu jää satama-alueella kiertelyksi.

Karu satama-alue

Risteilyemäntämme Minna otti meidät vastaan ja samassa ryhmässä oli noin viisitoista henkilöä. Aikataulumuutoksesta johtuen väkeä oli normaalia vähemmän. Joskus ryhmissä on kuulemma jopa sata henkeä. Passimme tarkastettiin, meidät valokuvattiin ja saimme sisälle mentäessä kulkupassit. Lisäksi aulassa oli turvatarkastus, jossa tavarat läpivalaistiin.

Vuonna 2004 valmistunut Costa Magica oli saapunut aamulla Tukholmasta Helsinkiin ja oli jatkamassa päiväpysähdyksen jälkeen Pietariin. Neljäs kaupunki risteilyllä on Tallinna. Itämerta kertävä risteily kestää viikon ja pidemmät kahden yön pysähdykset ovat Tukholmassa ja Pietarissa.

Hytteihin tutustuminen


Ikä näkyi jo hieman laivan sisustuksessa, jossa vallitsevia värejä olivat kulta sekä punainen. Kävimme kolmessa erilaisessa hytissä, joista yksi oli sisähytti ja kaksi parvekkeellisia ulkohyttejä. Jokaisessa hytissä oli parisänky ja perustarvikkeet vaihtelivat hyttiluokasta riippuen. Isommissa hyteissä oli myös sohvat ja suurempaan hyttiin (sviittiin) sisältyy oma hovimestari.

Pienin esittelyhyteistä
Ikkunaton sisähytti sekä näkymää laivan hissiauloista

Kahden-neljän hengen parvekehytti
Parvekehytti

Kahden hengen minisviitti
Minisviitti parvekkeella

Laivan yläkannella oli uima-allas sekä aurinkotuoleja, mutta kyseisenä päivänä Helsinkiä ei hellinyt kesäsää, joten tuolit ammottivat tyhjillään eikä uimareitakaan näkynyt. Saimme kierroksen laivan upealla kuntosalilla, jossa sielläkään ei ollut ruuhkaa vierailumme aikana. Laivalta löytyy kylpyläosasto, jossa voi nauttia erilaisista hoidoista sekä suomalaisille tietenkin sauna.

Ravintoloita ja baareja löytyi vähän joka suunnalta, joten jano tai nälkä risteilyllä ei varmasti pääse yllättämään. Loistoristeilijöiden paketit ovat all inclusive -mallia, joten risteilyn hintaan sisältyvät myös ruuat ja juomat pienin rajoituksin.


Oma suosikkini laivan tiloista oli kolmikerroksinen teatteri, jossa järjestetään joka ilta ohjelmaa risteilymatkustajille. Laivalta löytyy kasino sekä useita eri teemoilla ja värimaailmoilla varustettua ravintolaa.

Kiiltoa ja loistetta

Viihtyisä teatteri



Buffet-lounas


Kierroksemme aikana nautimme lounaan buffet-ravintolassa, johon sisältyi useita eri ruokalajeja sekä ruokajuomat.

Italialaista teemaa mukana


Osa kuuden ruokalajin lounaasta
Lounaaksi tarjoiltiin mm. ananasta, pastaa, kaalipaistosta ja vadelmajuustokakkua

Lounastarjontaa
Sienikeittoa, pastaa, sardiineja ja suklaajälkiruoka

Maittavan aterian jälkeen siirryimme vielä kahvittelemaan ja Minna jakoi meille Loistoristeilijöiden esitteen. Risteilyjä löytyy niin Dubaihin, Aasiaan, Karibialle, Välimerelle kuin Norjan vuonoillekin. Mitään ostovelvoitetta laivavierailusta ei aiheudu, mutta sitäkin kamalampi matkakuume.

Paljon kultaisia yksityiskohtia

Tyylikkäät putiikit

Meille vierailu oli ilmainen, koska voitimme liput. Normaalisti vierailun hinta on 15 euroa per henkilö ja aikaa laivalla on neljä tuntia. Me olimme paikalla klo 11–15. Tällainen vierailu toimii mainiosti myös kaveri- tai työporukalle, jos passiasiat ovat kunnossa.

Yksi laivan lukuisista ravintoloista

Laivan oma kasino

Laivan disco


tiistai 12. kesäkuuta 2018

Pietari - Maahantulo ja jonottamisen "riemua"

Terminaalirakennus

Viisumivapaa päiväristeily Pietariin kuulostaa lauseena ihanan vaivattomalta, mutta jo matkaa varatessa tuli fiilis, että ihan mutkattomasti tämä ei välttämättä suju...

Kiiruhdimme lähtöpäivänä, perjantaina Länsisamatan ykkösterminaaliin, jonka alakerran lähtöselvityksessä oli vielä muitakin mattimyöhäisiä jonottamassa. Hitaasti mutta varmasti jono pikkuhiljaa eteni ja varausnumerolla sekä passeilla saimme jokainen nivaskan erilaisia lippuja mukaamme (hyttiin, aamupalalle, maahantuloon, maasta poistumiseen ja bussikuljetukseen).

St. Peterlinen tiskille jonottamassa

Tässä vaiheessa ei vielä jonoa

Laivaan pääsy hieman kestää..

Matkaseurue

Laivan lähtöön oli tässä kohtaa aikaa enää alle puoli tuntia, joten otimme seuraavan spurtin kohti yläkertaa. Ensin menimme matkalippujen kanssa yhdestä portista läpi, seuraavaksi oli vuorossa passintarkastus. Näiden pisteiden jälkeen jatkoimme pikakävelyä kohti seuraavan jonon päätä, joka löytyi tukalasta putkesta, jota pitkin laivaan kävellään.

No, nyt ei kävelty, vaan siinä seisoskeltiin vähintään vartti ellei ylikin ihmettelemässä, että miten vaikeaa voi olla laivaan pääsy. Jonon lyhentyessä syykin selvisi. Jokainen matkustaja antoi ensin maihinnousukortin luettavaksi yhdelle herralle ja sen jälkeen kuljettiin yksitellen läpi turvatarkastuksesta. Opaskyltin mukaan kiellettyjä esineitä olivat viinilasi ja -pullo, kahvipannu sekä sähköpihdit (?!). Näistä mitään meillä ei ollut mukana, joten pääsimme nopeasti tästä eteenpäin etsimään omaa hyttiämme.

Läpivalaisu

Seuraavan aamuna söimme aamupalan laivassa, jonka jälkeen lähdimme etsimään seuraavaa jonoa. Sehän löytyikin kannelta neljä, jossa innokkaimmat odottelivat jo valmiina ovien avautumista. Jokaisen matkustajan maihinnousukortit tarkastettiin myös laivasta poistuessa kaiken varalta. Tällä kertaa rappuset veivät suoraan ulos ja aidat ohjasivat meidät sosialistisbetonistisen tyylisuunnan omaavaan terminaalirakennukseen jonottamaan lisää. Meitä odotti täpötäysi aula passintarkastukseen jonottavia ihmisiä ja avoimia luukkuja oli seitsemän.

Ruuhkaa tuloaulassa

Pikkuhiljaa kohti Pietaria

Ota mukaan sähköpihtisi

Tervetuloa Pietariin

Passintarkastus

Kun jokaisen henkilön kohdalla nakuteltiin tullivirkailijan toimesta koneella paperilappunen, johon täytettiin nimi, syntymäaika, passinnumero ja matkustusaika, printattiin se ulos ja pyydettiin vielä allekirjoitukset tähän viisumipaperiin kahteen paikkaan, lyötiin leimat niin passiin kuin paperiin, saatiin tähän kivasti aikaa tuhrattua useita minuutteja per henkilö.

Meidän iloksemme eräs turistiryhmän opas vielä yritti uskotella, että kaksi passintarkastuspistettä on vain heidän ryhmälleen varattuja, koska heidän bussinsa lähtee ihan tuota pikaa ja meidän pitäisi antaa heille tilaa. Kerroin hänelle, että myös meidän bussi lähtee kohta ja missään ei ollut opasteita, että jonot olisivat eriarvoisia, joten emme siirry tästä mihinkään. Hän tyytyi kompromissiin, että menemme tarkastuksesta läpi vuorotellen. Vihdoinkin vajaan tunnin päästä olimme vihdoinkin ulkona ja ihmettelimme muutaman muun suomalaisen kanssa, että mihin ja milloin bussikuljetus mahtaisi tulla. Pieni valkoinen bussi kaarsikin pian paikalle ja myös me mahduimme kyytiin. Päivä Pietarissa saattoi alkaa.

Satama-Iisakinkirkko-satama

Kaupungilla kiertelyn päätteeksi palasimme Iisakinkirkolle, jonne bussi oli meidät aamulla jättänyt. Noin 30-40 henkeä odotteli bussia ennen meitä, joten ei muuta kun jonottelemaan pitkästä aikaa. Tämähän oli jo varsin tuttua meille. Busseja tuli useampi peräkkäin, joten pääsimme ripeästi satamaan. Meille kerrottiin lähtiessä, että ei kannata missään nimessä venyttää aikataulua viimeisen bussin varaan (17.30), joten olimme liikkeellä jo hyvissä ajoin klo 16 maissa. Satamassa oli jonkin verran jonoa, mutta meidät ohjattiin sen ohi, koska kyseessä oli vain suuremmille ryhmille tarkoitettu jono.

Kävelimme ohi turvatarkastuksen, jossa ei piippauksista huolimatta kyllä erikseen tarkastettu yhtään mitään. Sen jälkeen luvassa oli jälleen passintarkastus, johon ei siihenkään onneksi tarvinnut jonotella. Passin väliin jätetty viisumilappu katosi tarkastajalle ja matkaan lähtiessä annetusta lippunivaskasta oli vain muutama enää jäljellä.

Kävelimme terminaalirakennuksen läpi laivaan ja, koska mukanamme ei ollut kahvipannua, sähköpihtejä tai viinilasia- ja pulloa, pääsimme sujuvasti turvatarkastuksen ohi. Siirryimme ylimmälle kannelle odottelemaan laivan lähtöä, jonka piti tapahtua klo 18. Kannelta katselimme, kun vailla mitään kiirettä ihmisiä käveli laivaan vielä puoli seitsemän aikaan. Lopulta lähtö koitti klo 19.

Ei jonoa?

Merellä

Aamulla kun heräsimme, laiva oli jo ankkuroinut Helsingin Länsisatamaan. Pakkasimme rauhassa ja naureskelimme, että ehkä Suomeen pääsee sentään jonottamatta. Turha toivo. Tuloaula pullisteli passintarkastukseen jonottelevaa ihmiskansaa ja niin mekin kiltisti sitten siirryimme jonon jatkoksi. Kahdessa viimeisessä pisteessä homma toimi automaattisesti, joten siirryimme siihen jonoon ja puolen tunnin kuluttua olimme vihdoin päässeet ulos terminaalista.

Puuh..

Ei niin vip

#myhelsinki <3

Ei tästä nyt ihan sellainen lämmin fiilis jäänyt käteen, jos on USA:n maahantulokiemurat hankalia, niin tässä on kyllä vielä heikommin asiat organisoitu. En usko, että ihan heti lähdemme uudelleen laivalla Pietariin.

Lue myös:





Booking.com

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Tähtisadetta Monacon F1-kisoissa

Formula 1 maailmanmestari 2007
Kimi Räikkönen

Vietimme aivan huikean elämysviikonlopun Monacon GP:n parissa, joka alkoi jo perjantaina kun sattumalta osuimme alueelle, jonka kautta kuskit siirtyvät radalta Paddockille. Kimi Räikkönen sattui juuri kävelemään ohi ja jakoi ystävällisesti nimmareita muutamille innokkaille. Kävimme katsomassa valmiiksi seuraavan päivän paikan sijainnin, mutta meillä ei ollut aavistustakaan, millainen päivä meillä olisi edessä.

Pokemonien lisäksi parvekkeelta pystyi poimimaan F1-kuskeja ja muita silmäätekeviä
Ilkka Plays Pokemon

Tätä reittiä pitkin kuskit kulkivat radalle ja takaisin. Aivan silmiemme alta.

Vietimme lauantain Star’N’Bars -ravintolan terassilla, joka sijaitsi aivan Paddock- ja backstage -alueiden yläpuolella. Heti aamusta paikalle alkoi virtaamaan formulakuskeja ja heitä odotti myös lauma innokkaita faneja sekä valokuvaajia. Me olisimme päässeet kohtalaisen helposti kerjäämään nimmareita, mutta terassilta fiilistely tuntui sopivammalta.

F1 maailmanmestari 2010, 2011, 2012 ja 2013
Sebastian Vettel

Maailmanmestaruus (toistaiseksi) voittamatta
Valtteri Bottas

Ensimmäisen vuoden kuljettaja Toro Rosso -tallissa.
Brendon Hartley

Renault-kuljettaja
Nico Hülkenberg



Force India -kuljettaja
Sergio Pérez

Sergiolla on vielä ajamista ennen maailmanmestaruutta
Sergio Pérez

Gasly ajaa toista vuottaan F1:ssä Toro Rosso -tallin leivissä
Pierre Gasly

Grosjean on kilpaillut F1:ssä vuosina 2009 (Renault), 2012-2015 (Lotus) ja vuodesta 2016 Haas -tallissa
Romain Grosjean

F1 maailmanmestaruus 2005 ja 2006
Fernando Alonso

F1 maailmanmestaruus 2007
Kimi Räikkönen

Ilkka innostui erityisesti Niki Laudan ja Keke Rosbergin näkemisestä. Katrin silmää miellytti enemmän nuorempi Rosberg sekä tietysti oli hienoa nähdä, mitä Minttu Räikkönen oli tällä kertaa valinnut yllensä. Paddocilla pyöri useaan otteeseen myös seurapiiritoimittaja Rita Tainola, joka raportoi formuloista Iltasanomiin.

F1 legenda
Niki Lauda

F1 maailmanmestaruus 1975, 1977, 1984
Niki Lauda

F1 legenda. Maailmanmestaruus 1982. Voittaja jo ensimmäisessä polvessa.
Keke Rosberg

F1 legenda. Maailmanmestaruus 1969, 1971, 1973
Sir Jackie Steward

Varikkovaimo numero uno. Très chic!
Minttu Räikkönen

F1 maailmanmestaruus 2016. Toisen polven maailmanmestari.
Nico Rosberg

F1 kuljettaja 1994-2002. Nykyinen F1-tuomariston jäsen.
Mika Salo

Suomen kuuluisin seurapiiritoimittaja
Rita Tainola

Paddocilta oli kulku laiturialueelle, jossa näyttävimmin oli esillä Redbull. Tällä alueella bilettivät kaikki tärkeimmät tähdet, joista osa kävi myös Paddocin puolella tervehtimässä kuljettajia ja muita tärkeitä henkilöitä. Meillä oli suora näköyhteys Monacon satamaan ja upeaan kaupunkimaisemaan näiden tähtien lisäksi. Mikä parasta, terassi pysyi varjon puolella lähes koko päivän.

Näkymä terassilta paddockin yli kohti T-katsomoa varikkosuoralla

Port Hercule on Monacon ainoa syvävesisatama. Se täyttyy jahdeista ja veneistä kisojen ajaksi.

Paddockin alueesta osa muutettiin haastatteluille sopivaksi aika-ajojen jälkeen ja näimme samaan aikaan telkkarista sekä livenä Valtteri Bottaksen ja muiden haastattelut.


Formuloiden lisäksi Monacossa järjestettiin oheisohjelmaa ja mm. Formula 2 FIA -kisa. Nämä autot kuljettajineen näimme myös lähietäisyydeltä, sillä ne olivat pysäköity kadulle, jonka kautta kuljimme Star’N’Bars -ravintolaan. Renkaiden määrä, joita kisoissa menee on muuten ihan valtava. Näitä kuljetettiin mönkijöiden ja perävaunujen kanssa.

F1 GP:n jälkeen radalla ajettiin F2-kisat. Autot odottivat Stars'N'Bars ravintolan takana kulkevalla kadulla

Kisan jälkeen autot ja renkaat ajettiin mönkijä-vetoisilla letkoilla pois

Kun F2-kisa oli ohi, autot tuotiin takaisin osa rekkojen lavalla ja muutama ajoi ohi suoraan. Yksi autoista oli ottanut vähän enemmän sivuosumaa.

Liian suuri tilannenopeus?

Kävelimme takaisin katsomoalueelle ja huomasimme, että laiturialueelle oli vapaa kulku. Tai ainakin määrätietoinen etenemisemme vakuutti vartijat, eikä meitä pysäytetty missään. Olihan meillä VIP-badget kaulassa, mutta ei niillä tainnut olla tarkoitus päästä ihan kaikkialle. Kävelimme kohti VIP-aluetta ja kohta olimmekin huvipursien keskellä. Bileet olivat jo loppuneet ja mm. Lewis Hamilton siirtyi ihan vierestämme veneellä arvatenkin huvipurrelleen. Kiertelimme laiturialueen läpi ja näimme toinen toistaan upeampia jahteja. Vesitaksit veivät juhlijoita pois alueelta ja Paddocin puolella oli käynnissä enää muutamia haastatteluita.

F1 maailmanmestaruus 2008, 2014, 2015 ja 2017. Hamilton sai venekyydin varikkorekalta veneelleen
Lewis Hamilton

Carlos Sainz Jr. ajaa kolmatta kauttaan F1:ssä
Carlos Sainz

Upeiden huvijahtien keskeltä löysimme myös Kris Jennerin sekä Hilfigerin pariskunnan ottamassa valokuvia toisistaan. Yksi näistä kuvista löytyikin Kris Jennerin Instagram-tililtä ja ehdin napata kuvan samasta tilanteesta ennen kun edes tiesin, ketkä olivat kyseessä. Olihan se melkoinen sattuma!




Tunnelmia satamasta ja Paddock-alueelta Samsungin 360-kameralla kuvattuna