19.4.2018

Miksi Manhattanin ympäri kiertää naru?

Eruv 6th Avenuella

Matkalle lähtiessämme yritämme aina keksiä jotain uutta ja erikoista nähtävää tai koettavaa matkakohteesta. Käymme kyllä katsomassa kuuluisia nähtävyyksiäkin, mutta mahdollisuuksien mukaan yritämme löytää ja kiertää runsaasti tuntemattomampia erikoisuuksia. Toista Manhattanille kohdistuvaa reissuamme valmistellessamme kahlasimme kainaloitamme myöten Googlessa ja selasimme lukemattomia "TOP-XYZ MUST SEE THINGS" -artikkeleita. Vaikka iso osa näiden listojen kohteista onkin ihan hauskoja tai mielenkiintoisia, varsinaisia helmiä osuu silmiin lopulta yleensä vain muutamia. Asian ei tarvitse olla välttämättä mikään kovin ihmeellinen, mutta sen kyllä tunnistaa kun sen löytää.

Nyöri kiertää myös läheltä suosittuja nähtävyyksiä

Keinoja nyörin kiinnittämiseen on monia

Manhattanin kenties kiehtovin omituisuus kiertää muutaman metrin korkeudessa katuja pitkin ympäri koko Manhattanin vilkkaimpien alueiden. Kyseessä juutalaisyhteisön ylläpitämästä ohuesta nuorasta, Eruvista, joka rajaa ulkomaailman ulkopuolelle ja sisäänsä kodin eli yksityisalueen. Juutalainen uskonto kieltää työnteon sapattina ja Yom Kippurin aikana. Yom Kippuria vietetään vain yhden päivän ajan joka vuosi, mutta sapatti on joka lauantaina. Helpottaakseen modernin juutalaisen elämää, ovat nokkelat insinöörit kehittäneet mm. uuneja joissa on sapattiasetus, jolloin uunin voi jättää perjantaina päälle ja sulkea sunnuntaina, ja saa silti sapattina syödä lämmintä ruokaa.

Kuudennella avenuella

6th Avenulla

Eruv West Villagessa

Valitettavasti sapattina myös esimerkiksi oman lapsensa kantaminen kodin ulkopuolella on kiellettyä. Manhattan ei kuitenkaan lepää edes lepopäivänä. Eruv on näppärä tapa hieman laajentaa kotinsa rajoja. Se on ikäänkuin karja-aitaus, jonka sisäpuolella on ilmeisesti ollut sallittua ruokkia kotieläimet lepopäivänäkin. Kun melkein koko Manhattan aidataan kotipihaksi, ei raatamisen tarvitse lakata hankalien sääntöjen takia. Myönnettäköön, että ajatus on kerrassaan nerokas!




Eruv jäi kerrasta mieleen ja päätimme löytää ja nähdä sen omin silmin. Koko narun olemassaolo kuulosti sen verran omituiselta ja jopa huvittavalta. Etsimme valmiiksi majapaikkojemme läheltä lähimmät kadut, joista se kulkee ja päätimme lähteä sitä etsimään. Reissun alkupuoli kului nopeasti ohi muiden askareiden parissa, emmekä ehtineet emmekä tainneet edes muistaa koko asiaa asuessamme Manhattanin eteläpäässä. Sensijaan vaihdettuamme matkan puolivälissä majapaikkaa 29th Streetille, Eruv kulki aivan lähteltä, seuraavassa risteyksessä 6th Avenueta pitkin! Päätimme lähteä etsimään narun ja lähteä seuraamaan sitä tarkoituksenamme saada ainakin muutamia hyviä kuvia siitä. Painoin mieleeni sen kulkevan myös Washington Streetiä pitkin, joka taas risteää Perry Streetin kanssa, jonne taas matkamme oli määrä johtaa erään hieman toisenlaisen pyhiinvaelluskohteen vuoksi. Koukkasimme siis pätkän matkaa myös Washington Streetiä pitkin kuvaamassa Eruvin sielläkin.

Eruv ja linnut

Naru lähellä Spottet Pig -ravintolaa

Narun kiinnitys

West Village

Vihreää valoa

Toinenkin yleisölle avoin pilvenpiirtäjä Eruvin varrella

Kävimme lounaalla maanmainiossa bistrossa nimeltä The Spotted Pig, jolla oli vielä pari vuotta sitten Michelin-tähti, mutta joka jostain syystä jätettiin antamatta pian vuoden 2016 vierailumme jälkeen. Kävimme toteamassa, että mielestämme paikka ansaitsisi tähden edelleen, mutta ehkä Michelin-arvostelijoilla on ollut syynsä. Paikka on ehdottomasti käymisen arvoinen, jos satutte käymään Manhattanilla.

Rapeat ranskalaiset

Lounaan jälkeen jäi vielä hieman tilaa kahville ja kaakaolle, ja aivan sattumalta nämä haaveet ääneen mainittuamme, seuraavassa risteyksessä oli pieni mutta kodikas leipomokahvila Sweet Corner Bakeshop. Tilattuamme kaakaon, kahvin ja sea salt chocolate chip cookien jaettavaksi, näimme kuinka aivan silmiemme edestä kahvilan ikkunan takaa, kolme juutalaismiestä kulkivat narukerä ja työkalut vyöllä roikkuen määrätietoisesti eteenpäin! Kyseessä oli korjauspartio, joka tarkastaa Eruvin joka torstai ennen sapattia, jotta se on varmasti ehjä. Kerran oli syntyä kaaos, kun naru oli katkennut lähellä YK-taloa, ja meneillään oli jotkut suuret neuvottelut ja korjaajia ei meinattu päästää alueelle. Jotenkin korjaus saatiin kuitenkin ajoissa hoidettua, mutta säpinää kerkisi kuulemma jo syntyä lehtikirjoittelua myöten.

Nam.. cookie

New Yorkissa asuu ja työskentelee paljon juutalaisia. Kyseessä on siis oikeasti tärkeä ja yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Naru on yhteensä 18 mailia, eli melkein 30 kilometriä pitkä ja sen ylläpitokuluihin menee vuosittain noin 100 000 dollaria. Kustannukset jaetaan Manhattanin ortodoksijuutalaissynagoogien kesken ja lisäksi kerätään lahjoituksia. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että joskus on hyvä pitää lepopäiväkin, vaikka sen sijoittelu kalenteriin saisi olla ihan jokaisen oma asia.

Eruvista on kirjoitettu useita artikkeleita ja sen eheyden voi myös tarkistaa omalta nettisivultaan. Laajennussuunnitelmat ovat myös käynnissä. Alla olevalta videolta näet, miten narun ylläpito sujuu.


22 kommenttia:

  1. Olipa mielenkiintoinen postaus, kiitos tekstistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tykkäsit! Näin eksoottisista hommeleista on miltei velvollisuus kertoa. :)

      Poista
  2. Voi, miten mielenkiintoinen kirjoitus. Juuri tällaisia kohteita itsekin yrittää löytää matkakohteistaan. Toki ne vaativat aina aikamoisia ennakkotutkimisia, mutta toisaalta, sitähän matkailu parhaimmillaan on. Todella mielenkiintoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mekin yritetään aina etukäteen selvittää olisiko kohteessa jotain kummallista tai hauskaa löydettävää niiden perusnähtävyyksien lisäksi. Parhaimmat kiksit saa juuri tämmöisistä oudoista hommeleista! :-D

      Poista
  3. Tällainen yksityiskohta on jäänyt täysin huomaamatta Nykissä! Vau! Mielenkiintoista lukea myös ortodoksijuutalaisista ylipäätään - aihe joka alkoi kiinnostaa juurikin New Yorkissa oleillessa. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tästä bucketlistin jatkoksi. ;-)
      Tämä on siitä helppo kohde, että nyöri kulkee aika läheltä, olitpa melkeinpä missä päin tahansa Manhattania. Kannattaa kyllä kartasta katsella valmiiksi pari tärppikatua, koska tuo ei varsinaisesti pompi silmille tuolta yläilmoista.

      Poista
  4. Olipas jännä aihe. Tällaisesta en ole kuullutkaan. Täytyykin vähän katsella omia valokuviani, jos vaikka pätkä narua olisi johonkin kuvaan vahingossa taltioitunut. New York on kyllä niin moniulotteinen kaupunki, että vielä on tilausta useammallekin tutkimusmatkalle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nähtävää ja etsittävää riittää kyllä! Hyvä tuuri saa olla, jos löydät tuon kuvistasi. Tuota oli aika hankala saada tarkennettua kuviin ja se häviää näkyvistä käytännössä heti, kun on vähänkin tarkennus jossain muualla. Käsipelillä piti tarkentaa. Ehkä jos olet jotain noita tolppien nokkia kuvaillut, niin niissä saattaa näkyä.
      Onnea etsintöihin! :-D

      Poista
    2. No juu, aika haastavaksihan tuo siiman metsästys valokuvista meni. Ehdin jo luovuttaa, mutta sittenpäs tärppäsi. Tietokoneen taustakuvina pyörii noita matkakuvia ja yhdessä niistä huomasin jotain kovasti tuota siimaa muistuttavaa. En ollut ottanut kuvaa varsinaisesti tolpasta, mutta siinä se siima selvästi silti näkyi. Kuva oli Herald Squarelta kohti Downtownia otettu räpsy, jonka lähinnä nappasin huomattuani sekä One World Trade Centerin että Flatiron Buildingin näkyvän samalla kertaa eri väleistä. Lähimmässä tolpassa näkyy 6th Avenueta pitkin kulkeva siima. Kävipä mäihä.

      Poista
    3. Oho! Hieno löytö kyllä! Onneksi olkoon! :-D

      Poista
  5. Lontoossa minulla oli juutalainen kollega, joka lähti perjantaisin paljon muita aiemmin kotiin ehtiäkseen saada kaiken valmiiksi viikonloppua varten - ymmärtääkseni siihen liittyi vieläpä yhteinen suvun ateria, ei vain nämä rajoitteet. Tietääkseni heillä ei ollut tämän tyyppisiä ratkaisuja käytössä. En yhtään ihmettele, että New Yorkissa on yritetty helpottaa tätä. Hauska aihe ja bongaus. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suvun yhteinen ateria joka viikko kuulostaa sekin aika erikoiselta omaan korvaan. Hienoa, että on erilaisia tapoja!
      Kaikilla juutalaisillakaan ei varmasti ole sapattiuunia, en edes tiedä miten pitkään sellaisia on ylipäätään ollut saatavilla. Omalla kohdalla oli uuden uunin osto tuossa vuosi sitten, ja silloin huomasin tuommoisen mystisen sapattiominaisuuden joissain malleissa. Taisi tosin olla täällä Suomessa mainittu ainoastaan käyttöohjeissa.
      Hassua on myös se, että esimerkiksi lapsen kantaminen on kotona ok, mutta ruoanlaitto ei. Lieneekö bisnesmiesten juonia! ;-)

      Poista
  6. Olipa erikoinen löytö. Kyllä ihminen on kekseliäs mitä tulee sääntöjen/lakien kiertämiseen. Hyvä että vanhoja perinteitä/sääntöjä noudatetaan edes jotenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihminen löytää aina keinot! Joskus kyllä jotkut keinot vaikuttavat hieman hoopoilta - Oliko se sääntö alun alkaenkaan kovin tärkeä, jos se on kierrettävissä noin. Noh, varmaan jotkut omat tapamme vaikuttavat yhtä hulluilta jonkun toisen mielestä. :)

      Poista
  7. Tuo kuuluu varmasti järjettömimpien uskonnollisten sääntöjen joukkoon. Onkohan tuollaisia eruveja muissa kaupungeissa ollut koskaan, tai siis joo, tsekkasin, että ainakin Jerusalemissa on. Sitten vielä noihin lankahommeleihin menee tolkuttomasti rahaa. Jessen puheet fariseuksista kuulostaa tervejärkisiltä tuon jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on näitä. Amerikassakin useassa kaupungissa. Taidan alkaa jatkossa aina tarkastamaan etukäteen löytyykö kohteesta eruv! :-D

      Poista
  8. Enpä ole ennen kuullut moista! Ensi kerralla täytyy katsella ylöspäin, kun liikkuu jossain juutalaiskaupunginosassa. Mielenkiintoinen postaus!

    VastaaPoista
  9. No tämä oli kyllä aika mielenkiintoinen juttu, niin kuin vähän lupailitkin tuossa jokin aika takaperin ;) Tällaiset löydöt ovat kyllä hauskoja! Aika hyvää taustatyötä olette kyllä tehneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Outi! Tätä stooria oli kyllä hauska tehdä ja etenkin narun bongailu New Yorkisssa tuntui melkeinpä epätodelliselta :)

      Poista
  10. Kaikkea kanssa, että pitää olla joku naru rajaamassa aluetta. Tulipa mieleeni muutenkin New Yorkin työolottai Amrikan. Vapaapäivät ja lomat ovat muutoinkin hyvin erilaisia. Ja totta on, että New York ei nuku koskaan. Huippua, että pystyvät pitämään vapaapäivänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, jos naru tekee heidät onnellisiksi, niin eipä tuo tuolla ketään haittaakaan. :)

      Poista